52. vrk

Malttamattomalle loppuviikko on ilmeisesti tiistai: kokosin ja pesin pentulaatikon eilen. Ihan itse pienillä kätösilläni ruuvasin ruuvit paikoilleen. Samalla pesin kaikki alustat ja pyyhkeet. Nyt alkaisi siis olla valmista myös tältä osin. Enää puuttuvat pennut. :)

Super on todella hellyydenkipeä. Hakee silityksiä myös meidän pojilta. Välistä, erityisesti illasta, tyttö läähättelee aika kovasti. Eilen illalla sain ensimmäisen varman tuntemuksen liikkeistä. On se vaan hurja tuntemus, kun käden alla jotain pientä muljahtelee.

Ruokaa menee edelleen sellaiset 8 dl. Super on syönyt hyvällä ruokahalulla ja lenkkeilee edelleen normaalisti eli sellaiset 1,5-2 tuntia päivässä. Olen kyllä ajatellut, että pitäisi varmaan alkaa rajoittaa lenkittämistä, kun ei rouva itse tajua "seesteytyä" eli pitää vaan jatkossa jättää kylmästi mukaan änkäävä mammakoira kotiin ja käyttää hänet sitten erikseen tarpeillaan. Hyvähän se on, että mammakoira on hyvässä kunnossa h-hetken lähestyessä mutta ei sitä kuitenkaan tarvitse itseään ylikuntoon treenata.

49. vrk

Long time no seen. Niin se vaan tämäkin viikko lähenee loppuaan. Aika menee kuin siivillä. Enää siis sellaiset kaksi viikkoa h-hetkeen.

Torstaina rakas Hyyperini kieri siinä itsessään. Jouduin siis pesemään tytön, minkä vuoksi turkki on hieman pörhöllään. Ihan näin välikommenttina täytyy ihmetellä kuinka tämä kevät innostaa ihmisiä tekemään tarpeitaan lenkkipolun välittömään läheisyyteen. Pitäisiköhän sitä polkaista käyntiin sellainen "Kerää kakkasi"-kampanja ihmisillekin? No joo, pesemällähän tuosta ongelmasta päästiin.

Perjantaina kävin hakemassa 12 kg Royal Caninin Starteria. Tällä hetkellä Supra syö aamulla 2 dl junioria ja 1 dl starteria, päivästä 1 dl junioria ja 1 dl starteria ja illasta vielä samanlainen annos kuin aamulla eli yhteensä nappulaa menee 8 dl. Se on aika hurja määrä mutta aikaisempien kokemusten perusteella ei mene enää kauan, kun ruoka alkaa taas tökkiä.

Eilen kävin kurvailemassa Kiian kanssa agilityssä kahden hylyn verran. Kyllä on kuulkaas Kiia nauttinut, kun lenkillä pääsee nykyään kiitämään Superia nopeammin. Sen verran on äitikoiran tahti hidastunut mutta kyllä hän vielä äitinsä päihittää.

Eilen myös siirsimme kissojen ruuat sekä hiekkalaatikon yläkertaan. Ensi viikon lopulla laitammekin sitten jo sen pentulaatikon paikalleen. Kävin jo etsimässä hesareita kierrätyspisteestä mutta vedin tällä kertaa vesiperän. Otamme siis oikein mielellään hesareita vastaan. Ne kun imevät paremmin nestettä. :)

Ihan parin päivän sisään pitäisi alkaa liikkeidenkin tuntua. Se on sitten kertakaikkisen vinkeetä tuntea pienten penneleiden liikkeet vatsan läpi. Mahtaa tuntua yhtä "vinkeeltä" äitikoirastakin kavereiden taukojumpat.

Vuorokausia kuvassa 48

Äitikoira poseeraa turkki pörhöllään

44. vrk

Loppupääsiäinen menikin vatsataudin kourissa mutta nyt ollaan taas elävien kirjoissa. Eilinen päivä meni täysin sängyn pohjalla maatessa. Onneksi on takapiha, jonne voi koirat päästää tarpeilleen. Muuten sitä olisi joutunut vääntäytymään ulos, vaikka kuolo olisi noutanut. Tytöt ottivat rauhallisesti päivän kestäneen kotiarestin.

Tänään tosiaan on jo toisenlainen olo. Niinpä aamulenkin jälkeen treenasimme hieman Kiian ja Nämpän kanssa tuossa meidän kotitiellä. Supra sai tehdä yhden kerran tunnarin ja hyvinhän se meni. Oma tuli somasti käteen. On se vaan taitava tyttö. :)

Tuossa juurin äsken siistin kaikkien kolmen karvaturrin tassukarvat. Olivat aika villissä kunnossa. Samalla huomasin, että Superin vatsakarvat ovat alkaneet irrota. Otin tyttösestä sunnuntaina tällaisen makuukuvan, kun siitä kenties näkee hieman paremmin missä mennään. Vuorokausia siis kuvassa on 42.

41. vrk

Tänään olemme nauttineet mahtavasta lankalauantain säästä ulkoilemalla oikein kunnolla. Ulkoilutin myös kameraani, mistä joudutte nyt sitten kärsimään runsaan kuvasaaliin muodossa. Tässäpä heti alkuun muutama pakollinen masukuva.

Super ja masu oikealta puolelta

Super ja masu vasemmalta puolelta

Super ja masu vielä kertaalleen :)

Super ja Superin eloisat korvat

Ei voi muuta kuin hymyillä, kun katselee näitä kuvia...

Aika lempeä katse

Super etsii namipaloja heinikosta

Kiia syöksyy pallon kimppuun

Kiia kantaa ylpeänä saaliistaan

Mutta sitten...

...alkaa neuvottelut.

...ja lopuilta Supra tuo pallon minulle.

Super the Noutaja

Tyttäret poseeravat yhdessä

Tyttäret poseeravat yhdessä vol 2

40. vrk

Tänään aloitimme matokuurin. Madotan perheemme kaikki kissat ja koirat Axilurilla kolmen päivän ajan. Supran masu tuntuu kasvavan silmissä. Kyljet tosiaan ovat kyllä vielä todella hyvässä kunnossa, joten uskallan kyllä lisätä ruokaa vähitellen. Niinpä tänä aamuna annoin 3,5 pentunappulaa ja illasta puuroa sellaiset 150 g, lihaa 100 g sekä nappulaa 1,5 dl.

Lenkkeilyt sujuvat aivan normaalisti. Esimerkiksi tänään aamusta kävimme 50 minuutin lenkillä. Illasta vedimme tunnin lenkin. Tytöt pääsivät päästelemään vapaana lähes koko lenkin. Huomenna voisin ottaa kameran mukaan, niin saisin kivoja kuvia tyttösistä.

Nyt kun Supra on mammalomalla, voin purkaa koko treeni-intoni Kiiaan ja Nämppään. Itse asiassa olen jo ilmoittanut muorin rallytokokisoihin, jotka pidetään Jyväskylässä heinäkuun lopulla. Kiian kanssa yritämme päästä korkkaamaan voittajaluokan ensi kuussa. Supra sen sijaan saa tehdä vain sellaisia tilalleen sopivia harjoituksia eli lähinnä tunnaria. Onpahan sitten sekin treenattu kisavalmiuteen ensi syksyn kokeita silmällä pitäen. :)

37. vrk

Taitaapa olla kasvattajatätsyllä vuorokaudessa liikaa aikaa ja liian vähän tekemistä, kun on koko ajan tätä blogia päivittämässä. Tilanne ei siis ole sen kummemmin muuttunut sitten sunnuntain. Eilen pääsi käymään pieni kömmähdys ja iltaruoka siirtyi Superin mielestä aivan liian myöhäiseen ajankohtaan, mikä aiheutti ikävän oksennusryöpyn iltalenkillä. Kyllä kieltämättä otti päähän oma ajattelemattomuus varsinkin, kun omasta "tiineydestä" ei ole kovinkaan pitkä aika. Lupasin Supralle, ettei tämä tule toistumaan.

Muuttelin muuten noita asetuksia siten, että nyt jokainen voi kommentoida ilman rekisteröitymistä. Tänään otin muutaman kuvan tyttösestä, kun tuntuu siltä, että rouva pullistuu silmissä. Kyljet ovat kyllä vielä hyvässä kunnossa, joten ruokaa ei ole mennyt liikaa.

Aurinko paistaa suoraan silmiin, niih...

Hyyper tarkkana kuin porkkana

Supra jumppaa eli tekee hänelle niin mieluisia maahanmenoja

Pakollinen massukuva

Missä on tytön vyötärö?

Minäkö muka sukua egyptiläiselle pitkäkorvalle?

Antti on egyptiläinen pitkäkorva. Antti on afrikkalaisen kääpiösiilin paras kaveri.

35. vrk

Tämä viikonloppu menikin tokon koulutusohjaajakurssin merkeissä. Kurssin suorittamisen kunniaksi päätimme mieheni kanssa lähteä Peurungan hiekkatielle lenkille tyttöjen sekä Tuomaksen kera. Ihan kiva ajatus noin muuten mutta aurinko oli sen verran sulattanut tien, että rämmimme kiitettävän syvällä mudassa. Tytöt olivat kovin innoissaan siitä, kun pääsivät pitkästä aikaan juoksemaan vapaana ja sen näköisiä he olivatkin. Tässäpä muutama kamerakännykällä otettu kuva tyttösistä.




Lenkkeilemme siis edelleen aivan normaalisti Superin kanssa. Vauhtia riittää. Toki pyrin varomaan vaaratilanteita, eikä tarkoituksena ole hengiltä tyttöstä juoksuttaa mutta tahti kyllä hidastuu sitten kun on hidastuakseen.

Ruokaa olen lisännyt ihan kiitettävästi, kun ultrassakin näkyi kuitenkin jonkin verran sitä porukkaa, ja kyllähän kaikki ylimääräinen viimeistään imetyksen aikana lähtee. Tänä aamuna annoin penturuokaa 3 dl ja illalla puuroa 150 g ja lihaa 150 g sekä kaupan päälle 1,5 dl penturuokaa. Normaalistihan pelkällä nappulalla syötettäessä Super söisi nappulaa n. 5 dl päivässä. Ensi viikon lopulla pitääkin antaa talon kaikille nelijalkaisille matokuuri. Voi sitä iloa...